Reflektointi auttaa meitä ymmärtämään kokemuksiamme, yhdistämään ne tavoitteisiimme ja soveltamaan oppimaamme uusiin tilanteisiin. Ilman reflektointia riskinä on, että hukumme tietomereen ilman selkeää käsitystä siitä, miten navigoida eteenpäin.
Näin sisällytämme reflektointikäytäntöjä Splendedin valmennuksiin ja oppimisinterventioihin.
Käytämme yhteistoiminnallisia tekniikoita, joissa parit ja tiimit keskustelevat, laativat kysymyksiä, etsivät ratkaisuja ja jakavat omia käytäntöjään keskenään. Työpajat on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat säännölliset reflektointihetket. Tämä motivoi ja lisää omistajuutta, kun oppijat ottavat aktiivisen roolin toistensa tukemisessa. On tärkeää, että aiemmin opittu yhdistyy uuteen tietoon. Tätä varten käytämme esimerkiksi kysymyksiä, kuvavirikkeitä, tapauksia ja skenaarioita, joita osallistujien on pohdittava. Teemme olemassa olevan tiedon näkyväksi ja tuomme sitten esiin uusia näkökulmia ja oivalluksia. Tämä luo aivoihin merkityksellisiä rakenteita tai skeemoja, jotka puolestaan auttavat tiedon säilymisessä.
”Sessio oli hyvin jäsennelty, ja minulle antoisimpia osia olivat ryhmäkeskustelut, sanoo eräs osallistuja palautteessaan interaktiivisesta koulutuksestamme. “
Reflektoinnin avulla voit seurata edistymistäsi, tunnistaa parannusta vaativat osa-alueet ja kehittää strategioita niiden ratkaisemiseksi. Ilman reflektointia on vaarana, että menetät käsityksen edistymisestäsi ja menetät mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä. Siksi osallistujamme kirjoittavat käsiteyhteenvetoja, laativat aiheesta harjoituskoekysymyksiä ja keskustelevat niistä tiimin kanssa, jotta mahdolliset tietojen puutteet voidaan korjata.
Valmennuksemme tähtäävät näkyviin muutoksiin käyttäytymisessä. Jos osallistujien on esimerkiksi opittava priorisointitaitoja, he oppivat huonoista ja parhaista käytännöistä ja laativat sitten itselleen pelikirjan tai työkalupakin käytettäväksi omissa työympäristöissään. Tämä puolestaan lisää motivaatiota, kun opittu materiaali tukee tehokkaampia ja mielekkäämpiä työtapoja.
”Koulutus johti mielenkiintoisiin keskusteluihin ja hyvään sisäiseen prosessointiin omien prioriteettieni suhteen, pohti eräs osallistuja itsensä kehittämisen valmennuksessamme. “
Oppimiskokonaisuuden lopuksi oppijoiden on tiivistettävä, mikä heidän ajattelussaan on muuttunut. He voivat esimerkiksi käyttää "neljää C:tä" (Connection, Concept, Concrete practice ja Conclusion) reflektoidakseen tiimeissään. Toinen tapa on muodostaa lattialle jana sanoilla: En vielä siellä – Matkalla – Jo perillä. Osallistujat voivat sitten peilata oppimistaan tavoitteisiin ja nähdä, missä he ovat. Tämä synnyttää yleensä vilkasta keskustelua ja jälleen tehostaa oppimista, koska heidän on palattava käsiteltyihin asioihin. Se antaa myös kouluttajalle mahdollisuuden nähdä, millä tasolla osallistujien itseluottamus on. Ne, jotka ovat jo saavuttaneet tavoitteet, voivat mentoroida muita.
Koulutuksiimme osallistuneet ovat pitäneet reflektointitehtävistä ja kommentoivat tyypillisesti, että ”parasta koulutuksessa oli vuorovaikutus ja keskittyminen hyvin käytännöllisiin ja toteutettavissa oleviin asioihin”.
Luomme koulutuksia, jotka perustuvat tieteelliseen tietoon siitä, miten ihmiset oppivat. Reflektoivat käytännöt ovat suunnittelumme ytimessä. Kerro meille, miten haluat kasvattaa, kehittää ja tulevaisuudenkestävöittää tiimejäsi. Me voimme auttaa.
Sarjan muut osat:
Osa 1/3 – Kuinka valmennamme kouluttajiamme: oppijakeskeinen lähestymistapamme koulutussuunnitteluun
Osa 2/3 – Kuinka valmennamme kouluttajiamme: ihmisestä tekijä, ei olija
