”Anna miehelle kala…”
Me Splendedillä uskomme, että tekemällä oppiminen on tehokkain tapa omaksua uusia taitoja ja tietoa. Se on käytännönläheinen lähestymistapa, joka antaa oppijoille mahdollisuuden tutkia ja kokeilla uusia konsepteja ja ideoita. Se tarjoaa oppijoille turvallisen ja kannustavan ympäristön tehdä virheitä, oppia niistä ja kasvaa.
Suunnittelemme koulutukset yhdessä aihealueidensa asiantuntijoina toimivien kouluttajiemme kanssa. Näin voimme taata inspiroivan koulutuskokemuksen, jossa passiivisten, teoriaan hukkuneiden kuuntelijoiden sijaan näemme aktiivisia, harjoittelevia osallistujia.
Seuraavassa on esimerkkejä siitä, miten sovellamme kokemuksellista oppimista oppimisen kehittämishankkeissamme:
Aktiivinen oppiminen: Kokemuksellinen oppiminen on käytännönläheinen lähestymistapa, joka kannustaa oppijoita aktiiviseen osallistumiseen. Se antaa oppijoille mahdollisuuden soveltaa tietojaan ja taitojaan todellisissa tilanteissa, mikä parantaa heidän oppimiskokemustaan. Esimerkiksi Product Management -koulutuksissa osallistujat jakavat omia ohjelmistostartup-ideoitaan, joita he sitten kommentoivat tuotekehityksen parhaiden käytäntöjen valossa. Tämä auttaa heitä samaistumaan asiakkaidensa tarpeisiin ja tunnistamaan keinoja parantaa esimerkiksi viestintää. Toinen esimerkki: Johtamis- ja viestintäkoulutukset on suunniteltu siten, että ne antavat tilaa harjoitella dialogia, jota tarvitaan psykologisen turvallisuuden luomiseksi tiimeissä.
Tosielämän kokemus: Tekemällä oppiminen tarjoaa oppijoille tosielämän kokemuksia. Tämä kokemus on korvaamaton, sillä se antaa oppijoille mahdollisuuden ymmärtää oppimansa käytännön vaikutukset. He oppivat soveltamaan tietojaan ja taitojaan erilaisissa tilanteissa, mikä parantaa heidän ongelmanratkaisu- ja kriittistä ajattelukykyään. He voivat esimerkiksi osallistua fishbowl-harjoitukseen (akvaariokeskusteluun), jossa he jakavat parhaita käytäntöjä ja ideoivat uusia ratkaisuja.
Sitoutuminen: Tekemällä oppiminen on mukaansatempaavaa ja hauskaa. Se kannustaa oppijoita olemaan luovia, uteliaita ja innostuneita. Kun oppijat ovat sitoutuneita, he todennäköisemmin omaksuvat tietoa ja soveltavat sitä elämässään. Tämä luo positiivisen palautesilmukan, joka johtaa parempiin oppimistuloksiin. Splendedin koulutuksissa osallistujat opettavat toisiaan, luovat omia materiaalejaan ja käsitekarttojaan sekä tuottavat kysymyksiä, jotka tiivistävät opittavaa sisältöä. Tällainen aktiivinen rooli voimaannuttaa osallistujia, ja kun heillä on sparrauskumppaneita, heidän oma oppimisensa tehostuu huomattavasti. Tuomme ihmiset yhteen, jotta he voivat rikastuttaa kokonaisuutta ideoillaan.
Yhteistyö: Kokemuksellinen oppiminen kannustaa yhteistyöhön ja tiimityöhön. Se antaa oppijoille mahdollisuuden työskennellä muiden kanssa ongelmien ratkaisemiseksi ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyö opettaa oppijoita viestimään tehokkaasti, rakentamaan suhteita ja työskentelemään tuloksekkaasti tiimissä. Kiireisessä työkontekstissa on tärkeää pysähtyä tiiminä arvioimaan, mitä voitaisiin tehdä paremmin, mitä työkaluja voitaisiin ottaa käyttöön tai miten työtä priorisoidaan niin, että kaikki hyötyvät.
Itseluottamuksen rakentaminen: Tekemällä oppiminen auttaa oppijoita rakentamaan luottamusta omiin kykyihinsä. Kun he osallistuvat aktiivisesti oppimisprosessiin ja onnistuvat, heidän itseluottamuksensa kasvaa. Tämä itseluottamus heijastuu heidän elämänsä muille osa-alueille, mikä lisää itsetuntoa ja luo positiivisen elämänasenteen. Suunnittelemme harjoituksia, joissa annetaan ja saadaan palautetta.
Me Splendedillä uskomme, että kokemuksellinen oppiminen on tie eteenpäin. Koulutuksemme ovat turvallisia tiloja harjoitella taitoja, joita tarvitaan päivittäisten tehtävien suorittamiseen.
Jos siis haluat kokea olevasi tekijä etkä vain olija – keskustellaan, miten voimme toteuttaa tämän.
Seuraavassa blogikirjoituksessa jatkamme pohdintaa reflektion roolista ja siitä, miten se voidaan integroida saumattomasti koulutuksiimme.
Pysy kuulolla!
Sarjan muut osat:
Osa 1/3 – Näin valmennamme kouluttajiamme: oppijakeskeinen lähestymistapamme koulutussuunnitteluun
Osa 3/3 – Miksi oppiminen ilman reflektiota on kuin ajaisi ilman karttaa?
