Kempillä tavoite oli selkeä: yleisen tekoälytietoisuuden sijaan haluttiin auttaa ihmisiä ottamaan Copilot osaksi päivittäistä työtään.
Suunnittelimme ja toteutimme yhdessä koulutuksia sekä suomeksi että englanniksi tiimeille, joiden lähtötaso vaihteli huomattavasti. Osa osallistujista oli jo kokeillut tekoälytyökaluja, kun taas toiset ottivat vasta ensiaskeleitaan. Tämä sekoitus on tyypillinen monissa organisaatioissa juuri nyt, ja se määrittää, millainen tehokkaan koulutuksen tulee olla.
Valmentajamme Santeri Kallio keskittyi alusta alkaen käytännönläheisyyteen. Ei siihen, mitä tekoäly voisi teoriassa tehdä, vaan miten se sopii todellisiin tehtäviin: kirjoittamiseen, tiivistämiseen, tiedonhakuun, työn jäsentelyyn ja yhä enemmän myös toimintoja suorittavien agenttien rakentamiseen. Kuten eräs osallistuja totesi, koulutus auttoi häntä "alkamaan käyttää Copilotia muuhunkin kuin perusjutteluun". Toinen kuvaili agenttiosiota "selkeäksi tasonnostoksi".
Käytännönläheisyys osoittautui toimivaksi
Osallistujat arvostivat selkeitä selityksiä, konkreettisia esimerkkejä ja rauhallista, jäsenneltyä opastusta. Monet korostivat, että vaikka he olivat jo seuranneet tekoälyn kehitystä, he oppivat silti uutta. Tekoälyyn vähemmän perehtyneille sessiot toimivat vankkana lähtökohtana: "erittäin hyvä aloituspaketti", joka teki aiheesta helpommin lähestyttävän.
Ihmiset alkoivat pian yhdistää tekoälyä omaan työhönsä. Yhdessä harjoituksessa osallistujat suunnittelivat Copilotin avulla työpaja-agendoja omille tiimeilleen, mukaan lukien esityskalvot, jotka he saattoivat ottaa käyttöön pienin muutoksin. Toiset alkoivat kartoittaa, mihin agentit voisivat sopia heidän päivittäisessä työssään: kokousmuistioihin, toistuviin raportteihin, tai hajallaan olevan tiedon hakuun.
Samaan aikaan palautteessa nousi esiin jotain tärkeää. Kun ihmiset ovat eri tasoilla, yksi formaatti ei sovi kaikille. Joidenkin osallistujien mielestä alku oli liian perusteellinen, kun taas toiset tarvitsivat juuri sen perustan. Palautteessa esitettiin selkeä toive jakaa koulutukset aloittelijoiden ja edistyneempien käyttäjien kesken ja syventyä käytännön käyttötapauksiin niiden kanssa, jotka jo käyttävät tekoälyä.
Kiinnostusta jatkoon löytyi
Useat osallistujat toivoivat jatkokoulutusta muutaman kuukauden kuluttua, kun heillä on ollut aikaa kokeilla asioita omassa työssään. Tämä heijastaa laajempaa havaintoamme: todellinen oppiminen tapahtuu, kun ihmiset kokeilevat, palaavat kysymysten kanssa ja rakentavat oman kokemuksensa päälle.
Osallistujat suhtautuivat myös tekoälyn rajoituksiin vakavasti. Yksi harjoitus teki asian selväksi: Copilot keksi täysin väärän vastauksen yksinkertaiseen faktakysymykseen, mutta vastasi oikein heti, kun verkkohaku otettiin käyttöön. Väärä tieto ja hallusinaatiot pysyivät osallistujien mielessä, ja he kohtelivatkin tekoälyä enemmän sparrauskumppanina kuin auktoriteettina.
Seuraava askel ei ole lisätiedon jakaminen. Se on tiimien auttaminen rakentamaan rutiineja näiden työkalujen ympärille ja siirtymään vähitellen yksilöllisestä käytöstä yhteisiin työtapoihin.
